Kuka on aito islamofobinen

Vem är sann islamofobi?
16.5. 2012, Afton Bladet: Imamerna avslöjas – med dold kamera
Wikiislam.net: Images: Violence Against Women
17.5. 2012, YLE: Imaamien neuvot kummastuttavat Ruotsissa

Paljastukset islamin uskonnon sisällöstä ja muslimien tavoista tulevat suvaitsevaisille ja monikulttuurisuutta himoitseville kerta kerran jälkeen yllätyksenä, ikään kuin puskasta. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kyseiset tahot pelkäävät hysteerisesti ajatella, mitä kummaa se ihqu toiseus ja erilaisuuden värinä arkielämässä lopulta on.

15.5. 2012, SVT: Uppdrag graskning

Ihminen pelkää, on epäuskoinen ja yllättyy, jos hän ei uskalla itse ajatella jotakin asiaa. Aito usko Jumalaan tapahtuu ajattelemalla Jumalaa omilla aivoilla. Ihminen voi sisäistää jonkun asian vain omalla ajattelullaan. Opillinen, uskonnollinen ajattelu ei vaadi asian sisäistämistä.
Kun ihminen ei ikinä halua ajatella kriittisesti jostakin asiasta, silloin hänelle on kehittynyt fobia sitä kohtaan. Vertauksena voisin ottaa vaikka jonkun ruuan, jota ihminen ei  ole koskaan maistanut, jolloin häntä saa kauan maanitella, että maista nyt omalla makuaistilla; Ajattele nyt omilla aivoillasi...
Fobia on sitä, että ihminen tuntee järjetöntä pelkoa, jos hän vähänkin lähestyy pelkäämäänsä asiaa väärin. Foobinen  ihminen ei uskalla omana itsenään lähestyä pelkäämäänsä asiaa. Fobian vallassa ihminen ei pysty järjelliseen toimintaan, pohtimaan asiaa. Pelko on samanlainen tunne kuin uskonnollisuus; se on yhtä aikaa kauhistuttava että puoleensa vetävä:

Muslimeille islam on samanlainen "vaarallinen" valmis otuspaketti kuin hämähäkkipelkoiselle hämähäkki, jota pitää pelätä, ja johon pitää suhtautua oikeaoppisesti. Kuten hähähäkki ilmentyy valmiina pakettina samoin uskovainen ottaa uskontonsa valmiina pakkauksena. Uskovainen käsittää pyhän kirjoituksensa samalla tavalla eläväksi kuin myrkkypiikkinen hämähäkki, jolla on mahti saada uskovaan pahoja paiseita, jos uskova ajattelee itse;

Ikään kuin oma pää olisi luotu vain koraanin säilytyspaikaksi. Tietysti kaikki yllä oleva koskee myös suomalaisia fundamentalisti uskovaisia, jotka myös joutuvat pakosta uskomaan Raamatun olevan Jumalan sanaa, koska he pelkäävät taivaallisen öhkömönkiäisen myrkkypistosta. Pyhät kirjoitukset ovat todellakin uskovaisille vastaavanlaisia taivaan myrkyllisiä luomuksia  mitä käärmeet ja hämähäkit ovat niitä pelkääville.

Uskonnollinen kokemus on saanut alkunsa hamassa muinaisuudessa, jolloin ihmisellä ei ollut käsitteitä eikä siten tietoakaan planeetan tapahtumista. Eläintietoisuuden nouseminen itsetietoisuudeksi ei muuttanut mitenkään muuta maailmaa; Itsetietoinen alkuihminen joutui edelleen pelkäämään niin eläimiä kuin luonnonilmiöitäkin.

Uskonnollinen ihminen suhtautuu uskontoon tunteella; hän ei pysty käsittelemään sitä ajattelunsa kautta. Yleensä kaikissa fobioissa ihmisellä on pelkkä tunnereaktio päällä. Järjellä ei voi selittää hämähäkkipelkoiselle hämähäkkiä, eikä järjellä voi selittää uskovaiselle hänen uskomuksiaan.

Uskovainen ei voi käsitellä uskontonsa uskomuksia järjellä yksinkertaisesti siksi, että hän menettäisi uskonnollisen tunteensa uskomuksiaan kohtaan, jos hän pystyisi ajattelemaan niitä järjellisesti. Jokainen ihminen tietää tämän olevan totta siksi, että jokaisella ihmisellä on kokemusta paljosta määrästä asioita, joita hän käsittelee järjellisesti ja joihin hänellä siksi ei ole tunteellista suhdetta.

Otetaan vaikka vesisade; Ihminen pystyy hyvin käsittelemään sen ajatuksella: "Ok. Siellä sataa, se vähän kastelee, mutta vesi kuivaa, joten mitä sitten!" Ja se on siinä. Ihmisellä ei ole mitään erikoista tunnetta sellaista kohtaan, jonka hän pystyy itse ajattelemaan ja siten myös sisäistämään.


Järki ja tunteellisuus ovat ekslusiivisia;
Uskonnollinen ihminen ei pohdi asiaansa, eikä järkevä ihminen ole uskonnollinen. Uskonnollista uskoa ei voi sisäistää, koska ihminen ei voi sitä itse järjellä pohtia. Jokainen uskomus ja erityisesti jokainen uskomuskokoelma on ihmisen ulkopuolinen valmis paketti, jonka vaarallisuus on verrattavissa fobiasta kärsivän ihmisen kohteeseen, johon uskovan tulee suhtautua pelolla.

Uskovainen ei pysty sisäistämään uskomuksiaan, koska hän ei pysty itse ajattelemaan niitä. Uskonnon uskomukset ovat pelkästään pinnallisia; vähänkin syvempi ajattelu poistaa ihmiseltä uskonnollisuuden kokemuksen, koska ihmisen ydin ei ole uskonnollinen, eikä se siedä mitään uskonnollista. Uskonto ei koskaan tee ihmisen ytimestä (sielusta, minuudesta) uskonnollista, koska ihmisen ydin on yhtä kaikkeuden kanssa, eikä se siten tarvitse mitään opillista uskoa.

Sielu ei usko uskontoihin; sen ei tarvitse uskoa, eikä se edes voi uskoa,
koska sielu kuolisi, jos hengen sisältävä todellisuus olisi sille uskon asia.

Mitä siis tulee islamin ja maahanmuuton kritiikkiin, niin kyseisiä asioita kritisoivat eivät pelkää niitä.
Vain sellainen ihminen pelkää islamia, joka ei halua pohtia islamin olemusta.

Muslimit ja suvaitsevaiset ovat aitoja islamofobisia -- koska heille islam on pelkästään pinnallista. Islamistit ja suvaitsevaiset eivät tunne islamia ja he vähät välittävät maahanmuuton ongelmista, sillä he eivät pohdi niitä lainkaan, ja he eivät niitä pysty pohtimaan, koska he pelkäävät niitä.
“Is There Anything Uglier Than This Shari’a on the Face of the Earth?”
Blogi: Islamofobiset muslimit pakenevat islamia
Blogi: Islamofobia