USKONRAUHA EI OLE JOULURAUHAA

ESIPUHE
Enkelit eivät tarvitse papereita rajoillakaan,
mutta syyttäjillä on jo ensimmäiset kivet taskuissa!
- Se oli loukkaus kristillistä uskonrauhaa kohtaan heittää se ensimmäinen kivi.

Uskonrauhalain säätäjien mukaan uskonnon tarkoitus on muuttaa ihminen aina paremmaksi, tai ainakin pitää muita parempana. Olisihan se typerää säätää laki uskonrauhasta, jos se ei tekisikään ihmistä paremmaksi. Jos havaitaan, ettei uskovainen ole mitenkään parempi ihminen kuin ns. uskonnoton, niin silloin laki uskonrauhasta on samaa, jos tehtäisiin laki kokoomusrauhasta.

Loogisesti ajatellen lainsäätäjät ovat vetäneet täysin hihasta uskomuksensa, että uskovaiset ovat muita parempia ihmisiä! Keitä ovat olleet ne lobbarit, jotka ovat saaneet lähinnä ateistiset ja melkoisen juopot ja itsekkäät poliitikot uskomaan, että uskovaiset ovat heitä parempia ihmnisinä ja tarvitsevat siksi uskonrauhaa muilta, jotteivat ne uskovaiset voisi kasvaa ihmisinä?

Laki uskonrauhasta olisi kolossaalinen loukkaus älykästä ihmistä kohtaan, jollei olisi ikuinen totuus, että älykäs ihminen pystyy älyllään hillitsemään itsensä myös älyttömyyden edessä. Älykkäät ihmiset eivät tarvitse suojelua sanoja kohtaan. Vain sentimentaaliset ihmiset vaativat tunteidensa suojelua, jottei heidän tarvitse kasvaa ihmisinä. Vihavainen, 16,10. 2015: Sentimentalismin kultti

Ateisti loukkaa jo olemassaolollaan uskonrauhaa
Jos kerta poliitikkojen ja suvakkien mukaan uskonto tekee aina ihmisestä paremman, niin ihmettelen kovasti, miksi uskontoa ei ole säädetty lailla pakolliseksi kaikille!
Syyttäjän mukaan mitään muuta lakia ei lainkaan tarvittaisi, jos kaikki olisivat uskovaisia, koska syyttäjä väittää jo rivien välistä, että uskonrauhassa elävät ihmiset ovat vailla kaikkea inhimillisyyttä.

Mutta ateisti on kuin elävä sana viattomien uskovaisten keskuudessa, joten jo täten katsottuna kaikenlaiset kiihotus- ja uskonrauhalait ovat äärettömän typeriä, koska ne eivät edellytä minkäänlaista älyä.

Jos syyttäjä ei usko, että ateismi on uskonrauhan rikkomista, niin meneppäs herra syyttäjä sitten vaikkapa moskeijan yleiseen tilaan valtion virkamiehenä ja kerro, ettet usko niin kuin oikeiden ihmisten pitäisi uskoa.
Vai onko niin, ettei syyttäjillä olekaan oikeutta olla omaa mieltä! Jos syyttäjillä ei ole oikeutta omaan mielipiteeseen, niin miksi sitten herra syyttäjä heittää ensimmäisen kiven, eikä odota, että joku uskovainen ensin kivittäisi? Mutta, eikös herra Kristus Jeesus sanonut, ettei ketään pidä ensinkään kivittää edes sananvapaudesta?


Loppiainen-Jumalan ilmestymisen päivä
Tänään Loppiaisena Suomen lainsäätäjille on tarjolla Älyn ilmestys, sillä on huomattu jo rajojenkin takaa, miten suomalaisten lainsäätäjien kynää ohjaavat tunteet eikä äly. Laki kiihotuksesta ja laki uskonrauhasta ovat vastoin kaikkea älyllisyyttä, sillä ne eivät ole mutuaalisia, eivätkä ota lainkaan huomioon sitä, ettei ihmisen ole mikään pakko uskoa toista ihmistä.

Ihminen joka loukkaantuu, on ensinnä itse uskonut toisen puheita.
Tämän testin voitte tehdä vaikka kotona tai valtakunnansyyttäjän virastossa:
Lue joku asia netistä ja sano sitten: "En usko tuohon". Kokeile sitten ohimoa, onko ohimosuoni pullistunut. Jos ei ole, niin tuskimpa olet silloin loukkaantunutkaan, joten olet silloin tieteellisesti testannut, ettei valhe voi sinua mitenkään loukata.

Ei valhe eikä totuus voi loukata ketään älykästä. Ihminen toimii tunteella, jos hän loukkaantuu siitä, jonka tietää valheeksi, joten laki uskonrauhasta on oikealta nimeltään laki tunteiden suojelusta. Laki uskonrauhasta estää ihmiseltä henkisen kasvun ja se laki suorastaan odottaa, että ihminen toimii hillittömästi, tunteidensa vietävinä.

Laki uskonrauhasta väittää, että uskovainen ei voi muuta kuin muuttaa pään sisältönsä negatiiviseksi aina, kun joku syyttäjä väittää, että nyt on kuultu jotain lainvastaista puhetta. Se on siis syyttäjä, joka haluaa nähdä uskovat loukkaantumistilassa vaikka syyttäjä istuisi yksinään omassa kammiossaan netin ääressä. Syyttäjät katsovat, että heillä on monopoli uskonrauhaan, eli vain syyttäjä voi ja saa loukkaantua sen mukaan, mikä on syyttäjän korvasyyhy.

Yhdenkään uskovaisen ei tarvitse tehdä rikosilmoitusta, koska poliitikot ovat säätäneet, että valtiovallalla on etuoikeus loukkaantumiseen. Syyttäjä voi valtiovaltaa omaksi edukseen käyttämällä julistaa, ettei ole mitään väliä sillä, onko yksikään uskovainen loukkaantunut, koska vain se merkitsee, että syyttäjä on itse omalla tulkinnallaan itse loukkaannut itseään! Tämä kaikki ensinnä.

Toiseksi otetaan käsittelyyn sitten itse uskovainen. Laki uskonrauhasta ei edellytä uskovaisilta minkäänlaista vastuuntuntoa, vaan ainoastaan automaattista käytöstä. Lainsääjät, jotka säätävät sellaisia lakeja, joissa ihmiseltä ei edellytetä itsehillintää eikä henkistä kasvua, ovat itse täysin pihalla kaikesta henkisyydestä. Olisihan se pelkästään lainsäätäjiä kohtaan kunnianloukkaus, jos uskovainen ei loukkaantuisikaan niin kuin lainsäätäjä on vaatinut häntä loukkaantumaan.

Kaikki uskontoja koskevat lait ovat täysin mätiä, jos niitä säätävät ihmiset eivät itse ole henkisen kasvun huipulla. Vain henkisen maailman asiantuntija voisi säätää älykkäitä lakeja uskoville. Kyllähän maallisetkin lait vaativat maallisia asiantuntijoita, eikä lainsäätäjäksi voi noin vain ruveta ilman minkään valtakunnan asiantuntemusta.

Saatettaan hyvin kuvitella, miten syyttäjät ja nettipoliisit hillittömästi kiroilevat netin ääressä lukiesssaan faktatietoa uskonnoista ja niiden oppien määräyksistä, mitä ihmisen pitää tehdä ollakseen uskonrauhassaan. Jos laki (lainsäätäjät) ei vaadi edes syyttäjältä itsehillintää ja henkisyyttä, niin miten kummassa sellainen valtio voi toimia järkevästi missään muussakaan asiassa?

Jokainen tuomio, joka annetaan kiihotuksesta tai uskonrauhan rikkomisesta on kunniamurha. Kyseiset lait ovat niiden pään sisäistä harhaa, jotka ovat omineet valtiovallan omien tunteidensa välikappaleeksi. Syyttäjä on itse kokenut sentimentaalisen hetkensä, kun hän loukkaantuu uskovien puolesta lukiessaan täysin tahallaan ihmisten puheita oman sairaan mielensä mukaisesti.

Laki uskonrauhasta koskee ainoastaan kaikkein tunteellisimpia ihmisiä. Mitä tapahtuisi jos sadasta ihmisestä ehkäpä vain yksi kokisi uskonrauhaansa rikotun, kun joku sanoo, että kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat sitä. Miten kummassa joku voi yleistää kaikkein tunteellisemman ihmisen tunnekokemuksen kaikkia koskevaksi rikokseksi?

On epäloogista syyttäjän väittää, että kaikkien muslimien on loukkaannuttava samalla tunteella, jonka tunteen perusteella syyttäjä itse nostaa valtiollisen syytteen jotakin yksittäistä henkilöä vastaan. Syyttäjän ainoa todiste uskonrauhan rikkomiseen oli hänen omat tunteensa, koska yksikään uskovainen ei loukkaantunut.

Syyttäjä siis on jäävi, koska hän käyttää omaa tunnettaan valtiollisena todisteena kansalaisia vastaan, vaikka yksikään toinen kansalainen ei olisi tuntenut sitä, mitä laki vaatii ihmistä tuntemaan, jotta uskonrauhan rikkominen olisi oikeasti tapahtunut.

Eihän ihmistä voida syyttää puukottamisestakaan, jos puukotetuksi väitetyssä ei ole mitään puukotuksen jälkeä -- mutta syyttäjä katsoo, että ihminen voidaan tuomita uskonrauhan rikkomisesta, vaikka vain syyttäjän omaa uskonrauhaa on rikottu!

Arkkienkeli ilmestyy psykologille

Psykologeille enkelioppaita selvittämään uskovien behaviorismia
Onkohan psykologeilla mitään teoriaa tai oppia uskovien ihmisten behaviorismista? Onkohan heillä edes käsitystä siitä, että uskonto muuttaa ihmisen persoonallisuuden, eikä välttämättä paremmaksi?

Psykologien mukaan alkoholi ja huume saavat ihmisen käyttäytymään jotenkin oudosti ja jopa ilkeästi. Jospa edes yhden enkelin saisin opastamaan psykologeja myös uskontohuumeen vaikutuksien tutkimiseen.

Olisihan se hyvin outoa psykologiaa, jos psykologit olisi vapautettu (tai jopa estetty) tutkimasta uskonnollista ihmistä, sillä arkielämässä on huomattu jo tuhansien vuosien ajan ihmisen olevan melkoisen sokea faktoille, kun hän on uskonnon vaikutuksen alainen.


Myös raha muuttaa ihmistä samoin kuin uskontokin, joten joku arkkienkeli voisi sitten koplata psykologien pään sisällä uskonnon ja rahan yhteen. Ainakin psykologeilla olisi nyt riittävästi materiaalia tutkia, mitkä motiivit saavat syyttäjät toimimaan vastoin kaikkea henkisyyttä.

Ihan vaan vihjeenä psykokoleille voisin antaa vaikka Jeesuksen sanoja, että älkää heittäkö sitä ensimmäistä kiveä. Syyttäjä olisi ihan oikeasti voinut odottaa, että joku uskovainen olisi heittänyt vaikkapa sitä sahuria -Teuvo Hakkaraista- kivellä ennen kuin syyttäjä heitti ukonkivensä Hakkaraisen naamaan!

Blogi, 5.1. 2017: KAIKKI ULKOMAALAISET EIVAT OLE RAISKAAJIA