sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Politiikan kahdet vankkurit

Kulkee kulkee kulkee, tie lauman länteen kulkee, pysähdellä edistys ei saa.

Vilperin Perikunta - Tervetuloa Länteen Andrej.Matti Heinivaho - Lännentie .

Suunta itään on suunta menneisyyteen ja totalitaarisuuteen.
Itään päin katsojista Aurinkokin -valo- kulkee länteen, kulkijoista poispäin. Aurinko on pelkkä vastaantulija, ja siten pelkkä syyttäjän sormi voi todeta sen syylliseksi, koska se ei kulje idän vankkureiden suuntaan.

Sitten on niitä, jotka rustailevat rikosilmoituksia länteen menijöistä ja poliisi toteaa, ettei syytekynnys toteudu. Mutta mitäpä pienistä, kun kuljetaan valosta poispäin. Kun oma varjo peittää kynnykset ja kaninkolot, niin onhan se selvää, ettei mitään kynnyksiä ole olemassa itään päin menijöille. Jo Isossa Kirjassa käsketään, että lanatkaa kaikki tasaiseksi, jotta profeetta ei kompastele.

Varokaa kaikki valoon päin kulkijat, sillä idän vankkureissa matkaava Syyttäjälaitos päättää syyttää teitä, vaikka poliisin ammattilaiset ovat todenneet, että mitään rikosta ei ole tapahtunut Syyttäjä näkee syytekynnyksiä, kun hän katsoo taaksepäin, valoon päin.

Toisin on itään päin menevillä uudisasukkailla. Heidän vankkureissa on montakin, joiden kohdalla jopa perustuslakivaliokunta toteaaa rikoksen tapahtuneen, mutta syyttäjät katsovat, ettei syytekynnystä ole ylitetty. Onkohan niin, että idän arot ovat kuopaisempia kuin lännen preeriat, jolloin idän vankkureissa majailevat valtakunnan syyttäjät eivät erota syytekynnystä kanin kolosta; Molempien kohdalla idän vankkurit pomppaavat ilmaan, jolloin on helppoa sanoa toverille, että ole huoleti, kaninkolot ovat meidän ammattilaisten suurin huolen aihe, eivät mitkään poliisin näkemät kynnykset, joita näillä idän aroilla ei edes voi olla. Katsokaa vaikka suuria esikuviamme, Maota ja Stalinia ja Pol Pottia, miten hekään eivät koskaan nähneet mitään kynnyksiä.

Ei kommentteja: