Tiitisen listan sisällössä ei ole mitään älykästä eikä kiinnostavaa silloin, kun se on salattuna. Mutta salattuna se on oikeinkin kiinnostavaa poliittisesti, sillä salattuna Tiitisen lista paperinpalasena jakaa kansan vasemmistoon ja oikeistoon, salaseuralaisiin ja avoimuutta kannattajiin, niin kauan, kun sitä ei ole julkaistu.
Avoimuudesta ei ole poliitisen pelin nappulaksi
Tiitisen listan ensimmäinen poliittinen kysymys on, kuka luulee hyötyvänsä siitä, että Tiitisen lista pysyy salattuna niin kauan, kun sillä listalla olevien nimien takana lymyilevät henkilöt eivät vielä ole kuolleita.
On sata varmaa, että Tiitisen lista tullaan julkaisemaan, mutta johtuen tietyn poliittisen liikkeen salaseuramaisuudesta, niin sitä ei voida julkaista ennen kuin sen salaamista vaativatkin ovat kuolleita, vaikka heidän nimiään ei olisikaan listalla.
on sellainen, joka odottaa omaa kuolemaansa.
Salaamista voivat vaatia vain sellaiset, jotka luulevat hyötyvänsä poliittisesti Tiitisen listan salassa pitämisestä, mutta vain siten, että hyödyllisyys ei ole mitään muuta kuin salailua. Niinpä on helppoa havaita, mikä porukka ei halua Tiitisen listaa julkiseksi; Se on sama porukka, joka uskoo hyötyvänsä salailusta, eikä sillä ole mitään tekemistä Tiitisen kanssa.
Edellä esitelty kyseinen salailua vaativa poliittinen suunta on se sama suuntaus, joka ei näe mitään väärää heidän juttujen paljastamisessa, jotka kulkevat toisiin suuntiin. Ainoa, mikä edellä viitattua poliittista suuntausta kiinnostaa, on kuvitella, että pelkkä asioiden salailu on heidän korkeinta mahdollista politiikkaa.
Edellä kirjoitetusta voin päätellä, että Suomen vasemmisto uskoo saavansa äänestäjiä, kun se vasemmisto antaa julki vain oman puoleensa kuolleiden tietoja. Tästä seuraa loppupäätelmä, että vasemmisto pystyy antamaan (pitkin torahampain) faktoja vain omista kuolleistaan, kun taasen se mielellään haluaa julkistaa faktoja vielä elävien kirjoissa olevista oikeiston edustajista.
Tiitisen lista on jo nyt kuolleiden lista.
Jos 50 vuoden kuluttua haluat tietää, keitä olivat 1900 luvulla eläneitä vasemmiston merkkihenkilöitä, niin lue kuules Tiitisen listaa.
1 kommentti:
Voisin hyvinkin ajatella niinkin, että SuPon johtoon on päästetty vasemmistolaisia, jotka sisäpiiriläisesti julistavat että vasemmiston etu on sama kuin Suomen etu.
Suojelupoliisi flirttailee paljon useammin vasemmiston kuin oikeiston kanssa,joka huomataan siitäkin, että SuPo ei juurikaan näe vasemmiston puolelta mitään uhkaa suomalaisia kohtaan. Se on tietysti kiitos siitä, kun vasemmisto haluaa poliittisia pisteitä salailupolitiikastaan. Niinpä on helppoa päätellä, että Tiitisen listaa ei voida julkaista niin kauan, kun SuPoa johtaa vasemmisto, joka ei halua paljastua Neuvostoliiton
Lähetä kommentti