sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Parantava terveyspalvelu alle 20000 asukkaan kunnalle

Tornion kaupunki on kunta. Tornion kunnassa on noin 22000 asukasta. Torniossa on tehty jotakin uskomatonta; sen terveydenhuoltoa tullaan katsomaan ympäri planeettaa! Keroputaan sairaalassa on jo 1980-luvun alusta toteutettu asiakaslähtöistä metodia, jonka perusidea on täysin päinvastainen kuin muualla vallalla oleva työntekijälähtöinen hoitomalli, missä työntekijä on sairaanhoidon keskipisteessä kaikkine pätevyystodisteluineen, missä ruotsinkielenkin epätäydellinen osaaminen on vakava hoitovirhe.

Helsingin Sanomien juttu pitää jokaisen päättäjän lukea. Toki, sama tieto löytyy varmasti netistäkin, mutta voisihan sitä paperilehteäkin ihan oikeesti tukea, jottei paperilehtien liian nopea romahtaminen johda internetin nopeaan kapitalisointiin.
Siinä jutussa kerrotaan, miten Tornion sairaaloihin ei mennä sairastamaan vaan parantumaan; että hoitomuotona on avoimen dialogin hoitomalli. Sen toteutusta tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa!

HS, 16.12. 2012: Torniossa mielenterveyshoito toimii
Selvennystä: Länsipohjan sairaanhoitopiirin väestöpohja on noin 66 tuhatta, mutta se peruskirja on tehty vasta vuonna 2009, kun Torniossa oli ollut jo avoimeen dialogiin keskittyvä malli toiminnassa lähes parikymmentävuotta. Kuten Lapin sairaanhoitopiirin palvelujärjestelmän kehittämissuunnitelman loppuraportissa todetaan, niin Lapissa oli jo vuosien ajan toteutettu niitä toimenpiteitä, joita sittemmin loppuraportissa vaaditaan yleisesti.
Sopia kysyy, miksi yksikään iso kunta (kaupunki) ei ole keksinyt moista? Johtuu varmaan siitä, ettei isoissa kunnissa ole tarvetta luoviin ratkaisuihin, koska isossa kunnassa luotetaan veropohjaan! Isojen kuntien sairaaloihin pitää mennä sairastamaan, koska apua niistä ei voi saada.

Ajatelkaa sellaista tilannetta, että ison kunnan asukas menisi sairaalaan ja tulisi takaisin terveenä, jolloin ison kunnan pitäisi koko ajan vähentää "terveydenhuollon" rahanmenoa! Ei käy, koska silloin poliitikkojen ajatus kasvusta ei voisi toteutua.
Huomataan triviaalisti, että kasvuodotukset kohdistuvat aina haitallisiin asioihin, kuten väestön lisäämiseen rajatta. Poliitikot eivät pysty odottamaan ihmisten terveydentilan kasvua -tai järjen kasvua-, koska silloin he eivät voisikaan rustata suurkuntia ja julistaa norsunluutornistaan, miten kauhiasti väkeä tarvitaan "terveyspalvelujen" tuottamiseen.
Päättäjiä ei kiinnosta ihmisten terveys, älykkyys ja luovuus, vaan raha yleisesti ja erityisesti verorahat. Ei päättäjät ole kiinnostuneita aidoista ratkaisuista, joilla ongelma hoidetaan pois, vaan päättäjien salaisin toive on varmaan siinä, että ongelma pysyy ikuisesti, jotta sitä voi ylläpitää kasvavalla rahan tarpeella, joka vaatii jatkuvasti sikiävää ihmiskuntaa. Suuri raha vaati aina lisää etuoikeuksia rikkaille, kuten poliitikoille. Rikkaille rahaa ei ole koskaan tarpeeksi, joten sitä varten päättäjien pitää haluta jatkuvasti lisää negatiivisetn asioiden kasvua;
Lisää ihmisiä maahan, ja lisää väestöpohjaa kuntiin, koska kunnat eivät päättäjien tyhmien aivoistusten mukaan kykene hoitamaan ongelmia, koska pieniltä kunnilta puuttuu riittävä väestöpohja, joka vaaditaan suruttomaan rahan tuhlaamiseen.
Pieniltä kunnilta tosin puuttuu suuret setelit, mutta niiden sijaan niillä on sitä, mitä rikkailta puuttuu, luovat aivot.
Terveyspalvelujen toteuttaminen pieniltä kunnilta kielletään siksi, että poliitikoiden mukaan (terveys)ongelmat tulevat jatkuvasti kasvamaan. Poliitikoiden agendaan ei sovi sellaiset mallit, jotka lisäävät ihmisten terveyttä ja edistäisivät luovia ratkaisuja, koska silloin pienikin kunta voisi pärjätä hyvin omillaan, kun luovan ajattelun seurauksena kunnan terveyspalvelut tuottaisivat terveyttä, jolloin kunnan isien ei tarvitsisi joka vuosi lisätä "terveydenhoito"menoja.

Tulevaisuuden tutkijoilta on kielletty antamasta ennusteita terveestä tulevaisuudesta. Se kielto on siinä tutkijan työehtosopimuksen rivien välissä; Tutkija saa ajatella vain sellaisia ajatuksia, jotka sopivat poliitikoiden ideaan negatiivisten asioiden jatkuvasta kasvusta. Jos nimittäin tulevaisuudessa ihmiset olisivat terveitä, niin silloin ei enää tarvittaisi halpatyövoimaa, suuria kuntia, suuria sairaanhoitopiirejä,... ..massamaahamuuttoa,... ja suuria seteleitä.

ESS, 13.12. 2012: Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi järjestää terveyspalveluita yksin
MTV3, 13.12. 2012: Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi järjestää itse sote-palveluja
IS, 13.12. 2012: Sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaso 50 000-100 000 asukasta

Muutaman vuoden kuluttua päättäjät joutuvat toteamaan, että terveyspalvelujen perustaso vaatii kunnan väkiluvuksi vähintään 500 000 asukasta. -- Sillä totta kai tuohon vähimmäisväestöpohja-ajatteluun kuuluu jo nyt myös vähimmäisväestöpohjan kasvu, koska poliitikot kannattavat jatkuvan kasvun periaatetta. Kuten yllä todettiin, niin poliitikot odottavat vain sairaiden asioiden kasvua.

Pieni ei voi olla kaunista, kun mitä tahansa asiaa katsotaan Arkadian mäeltä. Niinpä poliitikot kieltäytyvät katsomasta ja tutkimasta pieniä asioita ja näkemättömin silmin julistavat, ettei pienistä ole mihinkään. Suuruus on poliitikkojen mieleen yksinomaan siksi, että vain siten poliitikot ja muut rikkaat voivat virroittaa itselleen jatkuvasti kasvavan rahavirran -- kaikissa olosuhteissa.

Mitä tapahtuisi suurkuntajattelulle, jos kunnan asukkaiden terveydentila kohenisi? Asukkaiden huononeva terveydentila on poliitikoiden rakastamien tilastojen inputtia. Poliittinen liturgia julistaa aina tähtäävänsä ihmisten terveyden edistämiseen. Tuon ajattelun kanssa ristiriitaista on se, että kunnan väestöpohjaa pitää jatkuvasti nostaa, jotta saataisiin jatkuvasti suurempi rahasumma käytettäväksi asukkaiden terveyden hyväksi.

Huomattiin helposti, että itse asiassa poliitikot eivät lainkaan halua tai odota väestön terveyden parantuvan, koska he koko ajan rustaavat sellaisia rakenteita, joissa oletuksena on entistä sairaampi yhteiskunta.

Ei kommentteja: