maanantai 31. joulukuuta 2012

Positiivisen syrjinnan seurauksia

Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattori, Umayya Abu-Hanna on erinomainen esimerkki, mitä positiivinen syrjintä tekee ihmiselle. Jos vain viherpiipertäjät eivät olisi antaneet hänelle kaikkea tarjottimella ja vastikkeetta, niin eukko ei olisi voinut katkeroitua noin pahasti.

Katsokaa vaikka Karjalan pakolaisia, miten iloisia ja Suomi-myönteisiä heistä tuli, kun heille ei annettu täällä ilmaista elämää, vaan heidän piti itse ansaita leipänsä.

Toinen Suomen pilkkaaja löytyy myös herrakansan puolelta; Walhroos, joka on uhannut jo monta kertaa muuttaa maasta pois, koska hän ei saa täältä riittävästi positiivista erityiskohtelua. Nalle Walhroos on myös kiistaton esimerkki, mitä tapahtuu ihmiselle, joka saa vastikkeetonta rahaa mielin määrin.

IS, 31.12. 2012: Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne
HS, 15.9. 2010: Björn Wahlroos uhkasi muuttaa Suomesta verotuksen takia

EDIT. Umayya Abu-Hanna heitti tänne täkyn. Hän yritti, josko joku kirjoittaisi hänestä, ja yllätys oli varmaan suuri, kun itse Pravda nielaisi täkyn vapoineen päivineen, joka tahtoo sanoa sitä, että eukolta on nyt se apuraha loppu, joten hän on tulossa takaisin tänne.

Parhaillaan hän lukee Hollannissa, miten vasemmisto ja viherpiipertäjät edelleen ylistävät häntä, joten hän voi olla sataprosenttisen varma, että heti tultuaan takaisin Suomeen, hän pääsee YLEn AamuTV:hen valittamaan ja saa siitä YLEltä sievoisen rahan, jolla pääsee jo taksilla eduskuntatalolle kerjäämään takaisin kulttuurivähemmistökoordinaattorin virkaa, jossa ei tarvitse tehdä muuta kuin nostaa veronmaksajien rahoja...

Ei kommentteja: