rohkeutta muuttaa ne jotka voin ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan."
Elämme objektiivisessa maailmassa, todellisuudessa, joka ei välitä subjekteista. Subjektin sitä vastoin pitää ottaa objektiivinen todellisuus huomioon, mikäli aikoo elää huomiseen saakka.
Voidaan siis todeta, että ihminen käyttäytyy objektiivisesti silloin, kun hän elää onnellista ja vaatimatonta elämää; jokainen suru, jokainen naarmu ja jokainen onnettomuus johtuu subjektiivisesta elämänasenteesta luonnossa, joka toimii objektiivisesti -- subjekti, joka ei välitä huomaavaisuudesta, on aina ristiridassa objektin kanssa.
Mitä huomaavaisempi ihminen on sitä onnellisempaa elämää hän elää. Onnellisuuden aste riippuu ristiriidan tasosta; Onnellisimmillaan subjekti on yhtä objektin kanssa,; Onnellinen ihminen on yhtä luonnon kanssa, eikä onnellisuudessa luontoa tai muita olentoja koeta vastustajaksi.
Huomaavainen ihminen ei tarvitse itselleen huomiovälineitä (kilikelloa, heijastinta,..), koska huomaavaisuuden olemus on huomaaminen. Jos vaikka et huomaisikaan huomaavaista, niin et kuitenkaan voisi esimerkiksi ajaa hänen päälleen, koska sinut on jo huomattu.Huomaavaisille muut kuuluvat kokonaisuuteen, eivätkä muut liiku siinä irrationationaalisina yksittäistapauksina.
Sitä vastoin, ihminen käyttäytyy sitä subjektiivisemmin mitä vähemmin hän tajuaa ihmisen kuuluvan luontoon, kokonaisuuteen. Ja sellaisen subjektiivisuuden vallassa oleminen merkitsee muille subjekteille äärimmäistä vaaraa.
Koulusurmaajat ja muut onnettomuuksien aiheuttajat toimivat äärisubjekteina. Äärisubjektiivinen ihminen ei tajua suhteita ja ihmisen yhteyttä kokonaisuuteen. Ihminen ei voi kokea subjektina kokonaisuutta, koska sellaiselle ihmiselle luonto ja muut ihmiset näyttäytyvät erillisinä kohteina
Sinenmaa.ws: LIIKENNEVALOT - Uskonto siitä, miten päästään oikeaoppisesti kadun tuolle puolen
Sinenmaa.ws, 3.8. 2003: Luonnollinen este, elämäsi tärkein hetki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti