Mikä saa ihmisen uskomaan vasemmistoon? Vasemmistolaisuus on portti diktatuuriin, kuten audismi on kulkuneuvo maanteiden kuninkuuteen. Kyseessä on ihmisen usko ulkoiseen voimaan. Ihminen, joka Audin ratissa maanteillä halveksii opelin kuljettajia, on oman mitättömyytensä vanki. Audikuljettajat haluavat Audin voiman avulla aina olla jonojen kärjissä, kuten vasemmistolainen haluaa johtaa kaikkia muita.
Kuten Audi-kuljettaja ihailee autonsa voimaa, samoin vasemmistolainen ihailee valtion voimaa, jota pitää käyttää samalla periaatteella kuin audikuljettajat käyttävät autonsa voimaa; muiden alistamiseen ja nöyryyttämiseen.
Vasemmistolaisilla ei itsellään ole voimia eikä itsetuntoa, joten he ovat pakotettuja uskomaan johonkin ulkoiseen voimaan, jossa on kaasupoljin ja jonkinlainen ohjaussauva, mutta jarrut eivät läpäisisi katsastusta.
Juuri jarrujen puuttuminen vasemmistolaisuudesta johtaa vääjäämättä jokaisen vasemmistolaisen marxilaiseen uskoon, että vasemmistolaisuuden luonnollinen päätepiste on kommunismi.
Otetaan esimerkkinä vaikka pääministeri Sanna Marin. Kun hän pääsi vasemmistolaisuuden ohjaksiin, niin hän ei voi mitään muuta kuin toimia kohtuuttomuuksilla, koska hän ei usko itseensä, vaan hän uskoo vasemmiston pohjattomaan voimaan. Pääministeri tarvitsisi erittäin vahvan itsetunnon, jotta hän tyytyisi pelkkään palkkaansa, eikä koskisi pitkällä tikullakaan yhteenkään etuuteen, jota hänen kymmenet vasemmistolaiset avustajansa oman mitättömyytensä kompensaationa hänelle yrittävät tyrkyttää.
Olen joskus esittänyt, että jokaisella puolueuskovaisuuteen sortuneella poliitikolla ei missään nimessä saisi olla avustajinaan samaan uskoon sortuneita ihmisiä. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin ei joutuisi jatkuviin ongelmiin, jos hänellä olisi avustajinaan kokoomuslaisia, tai mikä parhautta; filosofeja ja fyysikoita.
Koska karsimaattisilla vasemmistolaisilla poliitikoilla on avustajinaan heikkomielisiä vasemmistolaisia, niin jo se yksin todistaa, että vasemmistolla ei ole mitään jarruja, vaan vasemmiston ainoa mahdollinen loppuhuipentuma on totalitarismi, joka kuolisi pois, kun se on ensin lypsänyt kansalaiset tyhjiin ja sitten tappanut oman kansansa.
Toisen puolueen vaalimainoksen tuhoaminen on sama asia, jos bemarikuski kiilaa opelin tieltä. Audikuskin tööttäily ja peräpuskurissa roikkuminen on verrattavissa vaalimainoksen töhertelyyn.
Vasemmistolaiset eivät itse asiassa halua demokratiaa. Demokratia on heille vain väline, jolla tavoitella yksivaltaisuutta. Tämä vasemmiston halveksunta demokratiaa kohtaan tulee hyvin esille vaalien alla. Vain vasemmistolaiset suttaavat ja tuhoavat muiden puolueiden vaalimainoksia ja vain vasemmistolaiset vetävät herneen nenäänsä joka kerta, kun joku esittää omia mielipiteitään. Köyhien ja huono-osaisten puolustaminen on vasemmistolle tekopyhyyttä, koska he eivät juurikaan välitä oman maan köyhistä vaatiessaan omilleen kaikenlaisia etuisuuksia veronmaksajien rahoilla. Vasemmisto kyllä lupailee vappusatasia, mutta omilleen jakaa etuisuuksia, joita tavan kansalainen ei saa, vaikka vasemmistolla olisi absoluuttinen valta.
Vasemmisto käyttää valtaa hyvin brutaalisti. Se esimerkiksi haluaa tuhota muiden puoluiden nuorisojärjestöt, jos niissä vähänkin on jotain epäillyttävää, mutta samaan aikaan vasemmiston omat nuorisoliikkeet Takkuineen ja takkutukkineen tuhoavat yhteistä omaisuutta veronmaksajien rahoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti