En keksi mitään muuta selitystä ay-liikkeen vastustukselle paikallisille sopimuksille kuin sen, että ammattiyhdistysliikkeen pomot pitävät työläisiä tyhminä. Jos nimittäin ammattiyhdistysliikkeessä uskottaisiin työläisiin, niin silloin mitään vaaraa ei voisi olla siinä, että työntekijät ihan itse sopisivat oman palkkansa.
Tänäänkin AY-pomot kertoivat, että jos tehtaiden työntekijöille annettaisiin valta itse sopia työsopimuksia, niin heti kohta työläisille maksettaisiin vain parin euron tuntipalkkaa. Ikään kuin ay-pomot uskovat, että työläisiltä puuttuu täysin laskutaito. Taitaa olla niin, että ay-pomot vastustavat paikallista sopimista ainoastaan siksi, että silloin heitä ei enää tarvittaisi, kun työntekijä ihan itse voisi kokeilla kepillä jäätä, jolloin yhteiskunnan sijaan lamaantuisi vain se, jolla on suuret luuliot itsestään. Viisas ihminen tietysti voisi tehdä mitä työtä tahansa millä palkalla tahansa, koska viisas elää suu säkkiä myöte, eikä muu voisi todistaakaan ihmisen viisautta.
Jo ensimmäinen kappale todistaa, että jopa ammattiyhdistysliikkeisiin pitäisi saada sellainen demokratia, minkä puitteissa ay-vaaleissa äänestäjillä ei voisi olla yksi ääni per äänestäjä, vaan sinne pitäisi saada ansiosidonnainen äänioikeus, eli niillä pitää olla enemmän äänioikeutta, jotka pitävät työnantajan puolta. Onhan se ihan hirveetä, että nykyisin ammattiyhdistysliikkeen johtoon valitaan vain niitä, jotka eivät pysty uskomaan työläisiin. Rahataloudessa se on ehdottomasti tasa-arvoista, että kaikista töistä ei makseta samaa palkkaa, edes samanlaisissa töissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti