Suomessa on meneillään vallankaappaus, missä muutama isokenkäinen on manipuloinut muutaman sata ihmistä uskomaan, että demokraattisesti valittu hallitus ei olekaan Suomen puolella. Mitään periaatteellista eroa ei ole Valkoisen Talon valtauksen ja Suomen poliittisen lakkoilen välillä. Molemmilla halutaan vaihtaa demokraattinen valta diktatuuriksi.
AY-pomot ovat yhtä kärsimättömiä kuin muutkin diktaattoritkin. Vasemmisto ei jaksa odottaa edes neljää vuotta, että hekin pääsisivät vuorollaan taas jakamaan rahaa. Mitä ilmeisimmän vasemmisto uskoo, että he eivät enää pääse valtaan, joten he ovat ryhtyneet polttamaan Suomea, jotta kellekään ei jäisi mitään jaettavaa.
Ulkomailla hehkutettiin Suomen demokratiaa, kun kaksi samanmielistä oli samaa mieltä suunnilleen kaikesta. Se, mikä ulkomailta jäi huomaamatta, oli siinä, kun vasemmisto äänesti taktisesti, eli omia ideologoitaan vastaan jättäen urpilaiset ja andersonit tylysti paljakalle. Jos Jussi Halla-aho olisi päässyt toiselle kierrokselle, niin ulkomaat olisivat silloin nähneeet samaa idioottimaisuutta, mitä nyt vasemmisto näyttää heille.
3 kommenttia:
Täsmälleen noin ajattelee suuri enemmistö suomalaisista. Kesällä yritettiin myös vallankaappausta valheellisin perustein, kun poimittiin aina vain yksi (1) sana Riikka Purran kirjpituksista ja sitä julkaistiin. Se oli hyvin lähellä onnistuakin.
Itse olen aina kuulunut ammattiliittoihin ja niitä tarvitaan, mutta nyt haesoo pahasti!
Kiitos. Itse en ole koskaan kuulunut mihinkään liittoon, enkä lakkoillut. Mutta siitä huolimatta ei ole koskaan tarvinnut köyhäillä. En voi ajatella niin, että olisin saanut hyvää niiden ansioista, jotka ovat lakkoilleet, koska mielestäni kaikki hyvä on tullut keksijöiden ja tutkijoiden ansiosta, myös alati vähentyvät työtunnit. En voi kunnioittaa ammattiyhdistysliittoja niistä ansioista, jotka kuuluvat koneiden kehittäjille. En voi myöskään ymmärtää niitä, jotka lakkoilevat väitteillään, että ilman lakkoja työläisiä sorrettaisiin. Meillä on työaikalait ja rikoslait, joilla varmasti annettaisiin kuria sellaisille, jotka pitäisivät ihmisiä orjinaan.
Ennen koneita ihmisillä ei ollut tietoa muusta kuin työelämästä, eikä silloin ajateltu, että esimerkiksi lapsien työllistäminen olisi ollut laitonta, koska kyseessä oli useimmiten koko perheen olemassaolon turvaaminen. Vasta kun koneita alkoi tulla, alettiin ajatella, että raskaampi työ voisi kuulua aikuisille, mutta senkin jälkeen lapset mielellään tekivät kaikenlaista pientä hommaa perheensä hyväksi. Nykyisin kuvitellaan, että lapsia pitää suojella kaikelta, kuten työnteolta, ja antaa heille mahdollisimman paljon aikaa vain ilveilyyn. Sitten kummastellaan, kun lapset eivät osaa muuta kuin pelleillä. On tultu kauan siitä ajasta, jolloin ihmiset nauttivat myös tehdessään työtä. Yksi syyllinen siihen voisi olla vaikka Veikko Sinisalo, joka kiroilee raivatessaan peltoa. En voi millään uskoa sellaiseen historiaan, mikä kuvailee menneiden aikojat ihmiset pelkiksi työnsä kiroojiksi. Nykyisin kutenkin tapaan päivittäin ihmisiä, jotka kiroilevat työtään -- ja uskovat olevansa työn orjia.
http://jpoli.blogspot.com/2024/02/lapset-toihin.html
Lähetä kommentti