keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Arvoja, uskomustarhausta ja rantalomailua

Mielipiteen ilmaisua rajoittavat lait ovat arvottomia. Lain tarkoitus ei voi olla siinä, että ihminen puetaan henkiseen haarniskaan, jottei hän kohtaisi reaalitodellisuutta, eikä hänen tarvitsisi kokea elämää. Tai että ihmiseltä peitetään kaikki vähänkin vaarallinen, jottei hänen tarvitse itse olla varuillaan.
Voisiko olla niin, että lainsäätäjät pitävät ihmisiä koeputkilapsina, joiden silmiltä ja korvilta pitää peittää kaikki erilainen, jotta lapsi kasvaisi pullossa?
Joskus kauan aikaa sitten psykologit tekivät kokeita ihmisen ja apinan vauvoilla poistamalla heidän ympäristöstään kaikki virikkeet. Eikö oppi mennyt perille, mitä elävälle olennolle tapahtuu, kun hänellä ei ole mitään erilaisuutta, kun ihmisellä ei ole mitään vaaraa varottavana, kun ihmisen korviin tulee ainoastaan yhdenlaista propagandaa!

Joskus syntyy myöskin lapsia, joilla ei ole omaa vastustuskykyä. Onko asia todella niin, että poliitikoiden mukaan muslimeilla ei ole omaa vastustuskykyä erilaisuutta kohtaan, ja siksi heidät pitää sulkea laista tehtyyn pulloon?


Mielipiteet ja vapaat ajatukset ovat kuin psyykkisen maailman luonnonilmiöitä. Ihmisen elämä on kuin psyykkisessä maailmassa kiemurteleva polku. Fyysisessä luonnossakin polku kiertää kiviä, väistää kantoja, kulkee puiden ohitse,...
Ihminen ei voisi kulkea luonnossa, jos jokainen polku kulkisi päin luonnollisia esteitä; polut ovat kiinnostavia juuri siksi, että niitä pitkin kulkeva ihminen pääsee näkemään luontoa läheltä ja parhaimmillaan. Kukapa polun kulkija pukisi päälleen haarniskan, jottei hän joutuisi polullaan kohtaamaan mitään sellaista, josta juuri hän ei tykkää.

Tai mitä laki sanoisi sellaisesta luonnossa kulkijasta, joka tuhoaisi jokaisen puun, kiven ja otuksen, josta polun tallaaja ei itse tykkää. Polun varrella voi ihmistä kohdata monikin vaara, kuten jyrkänne, ruosteinen naula tai susi tai käärme tai hämähäkki, mutta mitä polulla kävelemisestä jäisi jäljelle, jos maailmasta tuhottaisiin kaikki ns. vaaralliset eläimet ja jos kaikki ns. vaaralliset paikat lanattaisiin maan tasalle?

Mitä mieltä ihmisen olisi enää elää maailmassa, missä hänen psyykellään ei olisi enää mitään mielenkiintoista, varottavaa tai jopa vaarallista? Jokainen ihminen voi itse kuvitella, miten köyhä olisi inhimillinen ajattelu kaikkinensa, jos kaikenlainen ns. vaarallinen ajattelu kiellettäisiin!
Juuri toisinajattelustahan kiihkouskovaisetkin elävät! Uskovaisilla ei olisi enää mitään elämää, jos he saisivat tuhottua kaikki harha-ajatukset. Ns. vääräuskoiset pitävät uskonnot elossa. Jopa poliitikot kuolisivat ajattelun tyhmyyteen, jos heiltä vietäisiin populistiset, väärät mielipiteet!

Eikö lainsäätäjienkin pitäisi olla ihmisiä? Miksi lainsäätäjät ja muut poliitikot eivät tajua, miten äärettömän tärkeäitä arvot ovat ihmiskunnalle? Ihmiskunta menettäisi kaiken, jos lait eivät suojelisi arvoja! Laki ei suojele arvoja, jos laki kieltää toisinajattelun -- muka liian vaarallisena joillekin?

Asia olisi täsmälleen sama, jos maailmasta pitäisi tappaa kaikki käärmeet vain siksi, että jotkut ihmiset pelkäävät käärmeitä? Tai kaikki hämähäkit pitäisi tuhota vain siksi, että joitakin vaivaa ns. araknofobia eli hämähäkkien pelko!
Miksi lailla pitää suojella susia, mutta lailla ei saa suojella mielipiteitä, jotka ovat vaarallisia vain tietyille muille mielipiteille? Eihän ihminen mahda yhtään mitään sillekään, että luonnossa eläimet ovat toisilleen ns. vaarallisia! Mutta!
Jos elämä ei söisi elämää, niin silloin elämää ei voisi olla!

Samoin myös mielipiteiden luonnossa lain tulee jättää mielipiteet omaan rauhaansa, koska se on vain luonnollista, että mielipiteet pistävät toinen toisiaan. Jos nimittäin lailla suojeltaisiin uskonnon uskomuksia --jotka ovat vain mielipiteitä--, niin silloin lainsäätäjä on asettunut mielipuolisen Jumalan asemaan, joka puuttuu omien luomustensa elämään tavalla, joka tekee sellaisen jumalan täydelliseksi mielipuoleksi; Jumala ei puutu millään tavalla yhden yhdenkään eläimen kohtaloon, ja olen täysin vakuuttunut, että oikea Jumala ei millään tavoin puutu yhden yhdenkään mielipiteen kohtaloon.

Jos uskonnon uskomukset (mielipiteet, suom. huom.) eivät kestä muita mielipiteitä, niin eikö silloin ole vain luonnollista, että sellaisten uskomusten pitääkin joutua ns. vaarallisten mielipiteiden saaliiksi, koska vain siten mielipiteet voivat kehittyä korkeamman laatuiksi lajeikseen!
Uskonto voi kehittyä henkisesti vain siten, että sen vanhat uskomukset joutuvat koko ajan vaaralle alttiiksi, jolloin heikot mielipiteet häviävät luonnostaan ilman, että niitä pitäisi erikseen tappaa tai suojella.
Jokainen vähänkin älykäs tajuaa, ettei ihmisellä ole mitään oikeutta tuhota yhtäkään eläin- tai kasvilajia sukupuuttoon vain siksi, että jotkut ihmiset ovat lapsena niitä pelästyneet tai siksi, että heitä vaivaa vaaraton pelko niitä kohtaan!

Asetan täten jokaisen poliitikon ja joka ikisen uskovaisen älyn kyseenalaiseksi, jos he eivät tajua, miten äärettömän tärkeää on suojella ajattelun monimuotoisuutta; mikään ajatus ei voi olla vaaraksi ihmiselle, joka ei täysin tahallaan ärsyynny itse niistä!
Jos mielipiteet eivät olisi vaaraksi toisilleen,
niin silloin ei olisi mielipiteitä --ajattelua
Uskovainen on ihan itse vääntänyt aivonsa loukkausmoodiin, jos hän ei tykkää erilaisesta ajattelusta! Yksikään ihminen ei voi mennä toisen aivojen sisälle vääntelemään mielen namiskoja sellaisiksi, että ihminen kokee oman mielen sisältönsä epämiellyttäväksi! Jos ihminen ei tykkä mielensä sisällöstä, niin hänellä on vapaus koska tahansa vaihtaa sisäinen levy mieleisekseen. On ehdottomasti väärin vaatia toista vaihtamaan levyä!

Jeesuskin sanoi, että ei ihmistä likaa se, joka menee pään aukoista sisälle, vaan ihminen on jo itse likainen, jos hän pitää maailmaa likaisena. Tosiuskovainen ei varmasti saastu mistään mielipiteestä, kuten huolellinen polun kulkija ei loukkaannu, vaikka polun varrella olisi mitä vaaroja tahansa.
Lakien tulee ehdoitta suojella myös vaarallisia ajatuksia, tai muutoin ihmiskunta joutuu huomaamaan, että elämästä on tullut kesyä, jolloin siinä ei ole enää mitään elämisen mielekkyytä.

Jos ihminen ei osaa väistää itse eriäviä mielipiteitä, niin silloin se on hänen oma vikansa, jos hän tuntee loukkaantuneensa niistä. Niihän luonnossakin se on ihmisen oma vika, jos hän tahallaan törmää puuta päin, vaikka polku sievänselvästi sen kiertääkin.

On äärettömän tyhmää syyttää toista ihmistä siitä, että hänen mielipiteensä on toisen ihmisen psyykkiselle luonnolle este, joka jopa estää ihmistä pääsemästä taivaaseen! Jos joku kokee toisen ihmisen mielipiteen itselleen esteeksi, niin mikään mahti maailmassa ei pakota ihmistä törmäämään siihen!
Jokainen aikuinen ihminen on ihan itse vastuussa omasta psyykeestään, eikä ihminen ole taatusti uskossa Jumalaan, jos hän ei osaa olla vastuullinen siitä tavasta, jolla elämän polkuaan tallaa.

Arvoista tärkein on ajattelun vapaus, johon kuuluu myös ns. väärien mielipiteiden ilmaisunvapaus. Jopa vaaralliset ajatukset kuuluvat luontoon kuten susikin. Olisi onnetonta, jos vaaralliset ajatukset olisi suljettu ajatustarhaan...
Kuten luonnon tuhoaminen ei ole luontoa, niin myös ajattelun yhdenmukaistaminen ei ole arvo. Eläinlajien hävittäminen on arvotonta; ihminen voi hävittää jonkin lajin vain siksi, ettei hän tajua sen arvoa luonnolle ja siten myös itselleen.

Aivan kertakaikkisen vastaavasti jotkut voivat katsoa olevansa oikeutettuja tuhoamaan väärät mielipiteet, koska he eivät tajua väärien mielipiteiden arvoa mielipideilmastolle! On kertakaikkisen arvotonta edes puhua mielipiteiden rajoittamisesta ja väärien mielipiteiden tuomitsemisesta. Uskonto on täysin jumalaton, jos se pyrkii kieltämään toisinajattelun. Uskonto ei voi elää ilman vaarallista maailmaa. Uskonto ilman ajatuksen vapautta on yhtä mahdoton kuin vesi ilman märkyyttä.

Poliitikot eivät ole uskonnon asialla, jos he luulevat, että joku uskonto voisi paremmin, jos ihmisluonnosta poistetaan ns. vaaralliset ajatukset! Itse asiassa, poliitikot tuhoavat kaikki uskonnot ja sitä myötä ihmisen elämänhalun todellisen lähteen, jos poliitikot vaativat, että ihmiset saavat ajatella vain oikeita mielipiteitä.

Vääristä mielipiteistä putsattu ihmisen mielipideilmasto on kuin maantasalle hakattu sademetsä, johon on istutettu yhtä lajia puuta vain siksi, että sen katsotaan hyödyttävän vain yhtä yritysaluetta maailmassa.

Väärien mielipiteiden kieltäminen voidaan verrata myös ilmakehään, josta on poistettu sade- ja myrskypilvet, jottei ne uhkaa joidenkin rantalomailua.

Onko niin, että poliitikoiden mielestä muslimit ovat täällä elämässä ainoastaan rantalomalla, ja siksi heille pitää taata jokapäiväinen auringonpaiste ja heiltä pitää peittää kaikki, joka jollakin tavoin uhkaisi heidän elämästä lomailuaan? Vähän niin kuin muslimit peittävät naiset, jotta naisen ulkomuoto ei vaatisi muslimilta itseltään itsehillintää!

Onko todella niin, että poliitikkojen mukaan muslimit ovat niin herkkähipiäisiä, että he saavat näppylöitä pelkästä käärmeiden näkemisestäkin, ja siksi poliitikot ovat ikään kuin pakotettuja tuhoamaan kaikki käärmeet maailmasta, jotta muslimeilla olisi hyvä olla?

Mikä on poliitikkojen motiivi kieltää muslimeja kuulemasta erilaisia mielipiteitä? Oletteko tekin tiedemiehiä, jotka haluavat tehdä vaarallisia kokeita koko maailmalla? Olette varmaan kuulleet, miten Neuvostoliitto oli hyvä koe, mutta se olisi ensin pitänyt tehdä laboratoriossa!

Eikö tässä ole nyt havaittavissa juuri samaa, että ajattelun yhdenmukaistaminen olisi hyvää tiedettä, jos vain se tehtäisiin pienessä mittakavassa, laboratoriossa. On vain niin, että ajattelun yhdenmukaistaminen on jo tehty monta kertaa ihmiskunnassa, ja se on aina osoittautunut toimimattomaksi.

Hetken aikaa väärien mielipiteiden kieltäminen värisyttää kivasti elämästä syrjäytyneitä lainsäätäjiä, mutta historia osoittaa kiistattomasti, että lainsäätäjät palautetaan kyllä varmasti takaisin reaalitodellisuuteen, mutta tavalla, joka ei ole miellyttävää.

Uskonto on tarhattu, jos sen uskomuksia pitää suojella ulkomaailmalta.
Ovatko poliitikot varautuneet tarhaamaan islamin uskontoa kovinkin pitkään?
Miltä se tuntuu, kun on ottanut uskomustarhaajan ammatin lainsäätäjän luottamustoimen sijasta?


Blogi: Label=ARVO

Ei kommentteja: