Islam vs kristinuskonto 2

Se yksittäinen arvo, joka erottaa islamin ja kristinuskonnon, on mielipiteen vapaus. Kristinuskontoon on sisäänrakennettu mielipiteen vapaus tavalla, jota x-uskovaiset eivät voi kumota -- koska sen asetti sinne Kristus Jeesus itse.
Mielipiteen vapaus on arvo, kun taasen mielipiteen rajoittaminen ja sen suoranainen estäminen on arvottomuutta.

Jeesus antoi kaikille ihmisille luvan pilkata itseään ja Jumalaa. Ainoastaan Kristuksen puolisoa ei saa pilkata. Jeesus sanoi, että häntä voi pilkata ja hänestä saa piirtää sikakuviakin, eikä se estä ihmiseltä taivasta.
Viisaana ihmisenä Jeesus hyvin tiesi, mikä hänen aikalaisiaan vaivasi eniten; kaikenlainen sensuuri, jolla valtaapitävät pyrkivät pitämään yllä valtaansa.

Mielipiteen rajoittaminen on hallitsijoiden ainoa keino pitää valtansa. Hallitsijat pääsevät valtaan valehtelemalla hyväuskoisille hölmöille, mutta se ainoa funktio, joka pitää niin uskonnollisen kuin maallisenkin hallitsijan vallassa, on jatkuva salailu.

Jeesus oli oman aikansa WikiLeaksen perustuja; Jeesus julisti, että totuus tulee julistaa toreilla ja katoilta. Ns. Uusi Testamentti on maailmanhistorian ensimmäinen kansalaisille vuodettu totuus, joka ei silloinkaan miellyttänyt fundamentalisteja ja hallitsijoita.
Jeesus ei lainkaan hyväksynyt sitä, että totuus olisi totuus, jos sen tietäisi vain muutama ihminen.
Fariseukset halusivat tappaa Jeesuksen ennen muuta siksi, että Jeesus puhui totta, eikä hän halunnut salata totuutta. Jeesus ymmärsi, ettei asia voi olla totuus, jos sitä ei voi kertoa vapaasti kaikille.

Totuus tekee vapaaksi, oli Jeesuksen sanoma. Totuutta ei voi kuitenkaan olla ilman ennalta olevaa vapautta. Totuuden tulee olla kuin vilja, joka kasvaa yhdessä lusteen kanssa. Kuten viljapellossa on aina mukana epäviljaa, niin myöskin mielipiteen vapaudessa tulee hyväksyä sellaiset mielipiteet, jotka eivät valtaapitäviä miellytä.

Larry Flynt, joka on kärsinyt mielipiteidensä tähden enemmän kuin suurin osa muista, on sanonut hyvin, että mitä mielipiteen vapautta se on, jos hyväksyy vain sellaisia mielipiteitä, joista itse pitää, vaan todellisessa vapaudessa ihmisen tulee hyväksyä myös itseensä kodistuva pilkka.

Jeesus sanoi saman asian niinkin, että rohkea ihminen voi ilman pelkoa oleskella vihollistensa keskuudessa.
Kun niitä vähäisiä Jeesuksen puhumisiksi kirjoitettuja lauseita tarkastelee mielipiteen vapauden näkökulmasta, niin ei voi muuta kuin ihastella, miten paljon Jeesus puhui täydellisen mielipiteen vapauden puolesta.

Juuri se seikka, että kristinuskonnon jumalallinen keskushahmo esitti totuuden olevan julkinen asia ja että hän ei tuominnut pilkkaajiaan, antoi kristiskonnolle sellaisen potentiaalin, että sen parista pystyi syntymään länsimainen yhteiskuntajärjestys, joka on (vielä) ylivertainen planeettamme muiden yhteiskuntajärjestelmien rinnalla.

En kuitenkaan tunne, mitä koraanissa on uskonnon keskushahmon arvostelusta tai pilkkaamisesta sanottu, mutta jo viimeaikaisten tapahtumienkin mukaan näyttää vahvasti siltä, että Muhammed ei tainnut itse pitää arvostelusta. Hän taisi pikemminkin olla oman aikansa Ajatusten Jordan, Rakas Johtaja, Karpaattien Nero, Kaikkien alojen erityisasiantuntija, jms.


Kristinuskonnon uskovien tulisi olla ylpeitä siitä, että kristinuskonto itsessään ei tuomitse Jeesuksen pilkkaamista. Jeesuksen mukaan Jumalan pilkkaajatkin pääsevät taivaaseen, joten siksi ei pahemmin ole tarvetta kiivailla vaikkapa Jussi Halla-ahoa vastaan, vaikka hän olisikin pilkannut jotakin!
Uskovaisen tulee arvostaa uskontonsa arvoja. Ja Jeesuksen arvostelun vapaus on ehdoitta yksi kristinuskonnon kaikkein suurimmista arvoista. Jos Jeesus olisi tuominnut oman itseensä kohdistuvan arvostelun, niin kristinuskonto olisi tänäkin päivänä samanlainen äärimmäisen ahdistava ihmisten alistaja kuin islam on.

Uskonto ei voi kehittyä, jos sen arvot kieltävät arvostelun ja jopa suoranaisen pilkkaamisen. Arvostelun kieltäminen ei siis voi olla arvo, kuten totuuden kieltäminen ei voi olla totuus; Logiikkaa ei voi kumota logiikalla, eikä järkeilyä voi kumota järjellä.

Jokaisen tulisi ymmärtää, miten tärkeää se on ihmisen vapaudelle ja yhteiskunnan kehittymiselle sallia itseensä kohdistuva arvostelu, joka ääripäissään on jumaloimista ja sikailua. Me huomataan Pohjois-Koreasta, mitä tapahtuu kansalle, jonka johtaja ei siedä arvostelua, vaan vaatii vain jumalointia. Kuitenkin, narussa on kaksi päätä.
Jos poliitikot haluavat kieltää islamin arvostelun se on ihan sama, jos poliitikot vaatisivat kauppiasta myymään narun, jolla on vain yksi pää.
Jopa tilastolliset käyrät näyttäisivät vähän oudoilta, jos käyrällä ei olisi kuin yksi pää!

Nyt elämme vaaran vuosia; Euroopan johtajien keskuuteen on levinnyt vaarallinen loistauti; tittelin kipeys, jonka oireena on mielipiteen vapauden rajoittaminen ja ajattelun yhdenmukaistaminen.
Tittelinkipeitä vaivaa myöskin kaikenlainen huoraaminen ihmiskunnan vihulaisten kanssa: Maailman ihmisoikeustilanteeltaan huonoimmat valtiot puolustavat vain muita huonoja valtioita. Sama alkaa näkyä myös Euroopan johtajissa; He puolustavat islamia yli kaiken, johon kuuluu samanaikainen eurooppalaisten arvojen maahanpolkeminen.

Euroopan perustuslakiin ei haluttu mainintaa kristinuskonnosta, koska poliitikoilla oli jo silloin selvää, että he eivät voisi huorata islamin kanssa, jos heidän pitäisi olla arvoiltaan kristittyjä, joille kuuluu ehdoton vapaus pilkkaamisen ja absoluuttisen totuuden välillä.

Eurooppalainen uskovainen ei menetä taivaspaikkaansa, vaikka hän piirtäisi Jeesuksesta minkälaisen kuvan tahansa, mutta eurooppalainen menettää vapautensa tai jopa henkensä, jos hän piirtää kuvan Muhammedista.
Poliitikot, ajatelkaapa vähän tuota!


Iltasanomat: Wikileaks haluaa julkaista Tiitisen listan
Wikileaks: Wikileaks.org
Blogi: Larry Flynt vs South Park
Vastausten maailma: Diktaattorit
Takkirauta: Kuolleet valkoiset miehet