Mikä Kokoomusta vaivaa? Kokoomuslaisten mielestä Suomen ongelmien syy on siinä, että täällä on liian vähän väkeä, ja täällä olevilla on liikaa omaa ajattelua.
On kerrassaan uskomatonta, miten poliitikot laidasta laitaan syyttävät maahanmuuttokritiikoita Suomen ongelmista. Ikään kuin maahanmuutolla ratkaistaisiin sekin, että ihmisten pitäisi voida elää elämänsä laiskana, ikään kuin poliitikoilla olisi jotakin epäinhimillistä tietoa siitä, että ihmisellä on oikeus laiskuuteen.
Kyse on siitä, miksi ihmiset eivät voi eivätkä joskus halua tehdä työtä elämänsä loppuun asti.
Onko se kunniakasta elämää, kun ihminen työstä vapautettuna useimmiten rappeutuu ja joutuu muiden holhottavaksi? Miksi Aleksander Stubb ja muut poliitikot ovat täysin kykenemättömiä ottamaan oppia vaikkapa Johan Vennisestä?
Täysin sokea Venninen ei koskaan jäänyt eläkkeelle, vaikkakin hän sai tietysti eläkettä; Johan Venninen teki töitä, raskasta ja vaativaa työtä aina lähes kuolemaansa asti. Viimeisemmillä hengen vedoillaan Venninen totesi rauhallisesti: "Nyt taitaa vieteri olla loppunut"
Miksi siis poliitikoille ei kelpaa ongelmien ratkaisuksi se, mitä ihmisestä tiedetään. Ihmisen tiedetään olevan onnellinen ja pysyvän vetreässä kunnossa, kun hän saa toteuttaa omaa lahjakkuuttaan. Kaikki ihmiset ovat lahjakkaita. Kaikki ihmiset ovat lahjakkaita elämänsä alusta sen loppuun asti, ja jokainen pystyy myös nauttimaan siitä, kun vain saisi toteuttaa sitä, mitä parhaiten ja luonnostaan osaa.
Poliittinen järjestelmä ei hyväksy ihmistä, vaan systeemi pyrkii aina latistamaan ihmisen järjestelmän tahdottomaksi palvelijaksi, jonka ajatukset eivät ole minkään arvoisia.
Ja kun ihminen on raatanut palvelijan osassa parhaimmat elämänsä vuodet, niin poliitikoiden konservatiivinen systeemi tuuppaa ihmisen niin sanotusti eläkkeelle. Ja sitten poliitikot ihmettelevät, miksi ihmiset ovat eläkeläisinä niin raihnaisia ja kipeitä ja mieleltään sortuneita!
Suomen ja maailman ongelmia ei ratkaista sillä, että poliitikot vaativat lisää ihmisiä "hallittavakseen". Maahanmuuttoa tarvitsevat poliitikot ovat pelkureita. Pelkurit eivät pysty edes ajattelemaan, että ihmisen olisi hyvä olla vapaana; että kun vain ihminen saisi tehdä sitä, mitä parhaiten osaa, niin hän ei vaatisi silloin siitä palkkaakaan. Silti elämä tuottaisi riittävästi ihmisiä, joilla on lahjat kaikkeen siihen, mitä ihmiskunta tarvitsee.
Juuri näinä päivinä eduskunnasta lähtee pois joukoittain kansanedustajia. Monet heistä ovat julkisesti todenneet olleensa kansanedustajina vain oravanpyörässä. Miten se on mahdollista, että poliitikot, joille on annettu kaikki valta tehdä työstään mielekästä, ovatkin tehneet työpaikastaan oravanpyörän?
Myös Aleksander Stubb on oravanpyörässä. Jotta Aleksander Stubb voisi edelleen pitää oravanpyörän pyörimässä, niin hän tietysti tarvitsee sitä varten lisää maahanmuuttajia -- koska oravanpyörä nimeltä kansaneduslaitos ei itse voi eikä pysty ongelmien ratkaisuun. Oravanpyörä voi ainoastaan ylläpitää ongelmia ja sitä myötä kasata niitä kaikille niille, jotka lähtevät mukaan oravanpyörään.
Mitä enemmän tänne tulee ihmisiä sitä suuremmaksi oravanpyörä kasvaa. Ja mitä suurempi oravanpyörä on sitä enemmän tarvitaan lisää ihmisiä. Missään välissä kansanedustajia ei kiinnosta elämän tarkoitus ja elämisen mielekkyys! Vasta sitten poliitikko huomaa elämässään jonkinlaista tarkoitushakuisuutta, kun hän alkaa pohtimaan omaa rooliaan poliittisen järjestelmän sisällä, jolloin poliitikko herkästi julistaa, että ELÄMÄSSÄ ON TÄRKEÄMPIÄKIN ASIOITA.
Jokainen poliitikko, joka alkaa luopumaan politiikasta ja joka sen luopumisprosessinsa kuluessa julistaa jonkun muun olevan elämälleen tärkeämpää kuin politiikka, on siinä samalla todistanut, ettei politiikka pysty ratkaisemaan ihmisen ongelmia. Tämä on täysin kiistämätön totuus.
Jokainen poliitikko, joka luopuu politiikasta, on politiikan petturi. Vähintä, mitä luopiopoliitikoilta pitää voida vaatia, on elämänkerta, jossa he ykskantaan omaa elämää analysoiden tulisivat siihen johtopäätöksen, että politiikka ei ole tärkein asia kellekään ihmisille.
Jos todella politiikka voisi ratkaista ihmisen ongelmia, niin silloin yksikään poliitikko ei koskaan olisi lähtenyt pois politiikasta. Yksikään poliitikko ei voisi kutsua poliittista elämää oravanpyöräksi, jos todella politiikka voisi olla ihmisen ongelmien ratkaisija!
Historian aikana lukematon joukko poliitikoita on huomannut poliittisen elämän olevan lopultakin heille rasitus ja estävän heiltä ihmisenä olemisen ilon ja elämisen merkityksen. Ihmiskunnalle pitäisi jo olla täysin selvää, että kaikkien ongelmien aiheuttaja ja syy on poliittinen järjestelmä, joka estää siihen osallistuvalta ihmiseltä omaehtoisen elämän. Koska poliitikoilta on viety omaehtoinen ajattelu pois, niin siksi poliitikot tuntevat sadistista mielihyvää, kun he vaativat kaikkia muitakin luopumaan ajattelustaan, jotta oravanpyötä pyörisi aina vaan.
Puoluekurilla rajoitetut poliitikot eivät ole koskaan ratkaisseet yhden yhtäkään ongelmaa vaan jokainen uusi poliitikkojen sukupolvi on ahneuksissaan saanut aikaan ainoastaan sekasortoa, sotia, köyhyyttä, mellakoita, epätasa-arvoa,...
Se yksi ja ainoa, joka on voinut ratkaista elämisen ongelmia ja kehittää ihmistä henkisenä toimijana, on materian muokkaajana tutuksi tullut tiedollinen ihminen, ihminen, joka etsii tietoa, ihminen, joka luo löytämästään tiedosta itselleen aineellisia muotoja.
Poliitikot ovat uskovien kaltaisia; poliitikoilla on jo ainoa oikea tieto, joten poliitikoiden ei tarvitse etsiä tietoa. Me huomaamme Aleksander Stubbistakin, ettei häntä kiinnosta pätkääkään tiedon etsiminen --koska hänellä on jo puolueideologia, jonka puitteissa hän huitoo kuin hullu ja vaatii maailmaan lisää ihmisiä -- joka on yksi yhteen sen kanssa, kun uskovat nussivat ja julistavat, että ihmisen tehtävänä on maan täyttäminen ihmisillä.
Uskovien opin mukaan ihmisen ongelmat ratkeavat, kun hän nussii riittävästi ja pitää naiset miesmuotiin alistettuina synnytyskoneina, jotta ihminen, eli mies saisi kakaroista itselleen elättäjiä, keinutuolin heiluttajia,...
Aleksander Stubb ja muut poliitikot toimivat täsmälleen samoin kuin uskovaiset; Poliitikot vaativat maahan lisää ihmisiä, jotta poliitikot voisivat olla varmoja, että he voivat vanhoina saada saada nuorilta vanhuuspalveluja, kuten poliitikot nyt voivat elää yhteiskunnan loisina.
Uskovaiset elättävät pappeja pappiloissaan. Jotta pappien elämä sujuisi laiskana vielä eläkeläisenäkin, niin siksi papit ovat ikiajoista asti julistaneet, että naisten pitää toimia pelkästään synnytyskoneina. Raamattuun ja muihin kirjoituksiin on kirjoitettu, miten ihmisen pitää lisääntyä ja täyttää maa.
Ne kirjoitukset ovat syntyneet sellaisten miesten mielessä, jotka eivät ole koskaan elämänsä aikana tehneet mitään työtä. Ja kun sitten loisina eläneet miehet ovat vanhemmiten huomanneet, miten heistä on tullut loismaisen elämänsä ansiosta heikkoja ja raihnaisia, niin he ovat vaatineet ympärilleen lisää lapsia, jotta loisivat miehen ketaleet voisivat mennä hautaan asti loisina. Ihminen, joka elää muiden työstä, ei pysty itse minkäänlaiseen uuden ajatteluun.
Aleksander Stubb, Astrid Thors ja kaikki muut, jotka vaativat maahan lisää ihmisiä, elävät edelleen Vanhan Testamentin aikoja, jolloin miehet hysteerisinä pelkäsivät elämänsä viimeisiä päiviä. Maahanmuuton todellinen trakoitus on täsmälleen sama, mitä se oli tuhansia vuosia sitten; Ratkaista papin elämän viimeisten päivien huolenpito.
Mitään todellista ongelmaa maahanmuutto ei voi koskaan ratkaista. Sillä ongelmana on ihmisten holhoaminen, joka ei taatusti lopu niin kauan, kun ihmisiä vaaditaan vain lisää, eikä ihmisille anneta vapautta elää mielekästä elämää.
Kun vain ihminen saisi elää omaehtoista elämää, niin silloin ihminen ei koskaan tulisi avuttomaksi vanhukseksi. Ihmisistä tulee avuttomia ja raihnaisia vain siksi, että systeemi vaatii ihmisiä tekemään vastenmielisiä töitä, jota on myös politikointi. Ketään ihmistä ei ole luotu toisen ihmisen holhoojaksi, elättäjäksi. Ei edes Alensander Stunbbin aivoja ole luotu korvaamaan kenenkään toisen ihmisen ajatteluelintä.
Koska kuitenkin Alensander Stubb käyttää aivojaan ikään kuin niillä voitaisiin ratkaista lukemattomien muiden ihmisten elämä, niin juuri tuollainen ajattelu on kaikkein viheliaisintä ajattelua, mitä aivoilla voi tuottaa.
Alensander Stubbin mielestä muiden ei pidä ajatella, koska hänen politiikkansa mukaan ihmiskunnan ongelmat ratkeavat vain siten, että maailmaan lisätään ihmisiä. Tosin Alensandser Stubbin mukaan maahanmuuttajillakaan ei ole oikeutta ajatella omilla aivoilla, koska muutoin maahanmuuttajat eivät voisi työllistyä vanhusten ja poliitikoiden holhoojina ja mielettömien etuisuuksien vastaajina. Eikä maahanmuuttajat voisi jatkaa ymmärtämättöminä uskontojensa perinteitä, jos poliitikot eivät kieltäisi suvaitsevaisuuden nimissä suomalaisilta kritiikkiä.
Poliitikoilta ei koskaan tule minkäänlaista ratkaisua, koska yksikään poliitikko ei etsi tietoa; Poliitikot pyörittävät ainoastaan oravanpyörää, joka jauhaa joka hetki ainoastaan yhtä hokemaa kerrallaan. Muutama kymmenen vuotta sitten politikoiden oravanpyörä julisti Neuvostoliiton hyvyyttä; tänään oravanpyörä nimeltä eduskunta suoltaa ulos päivät pääksytysten totuutta siitä, miten maahanmuutto ratkaisee Suomen kaikki ongelmat -- joiden todellinen syy on siinä, että poliitikot uskovaisina ovat täysin kykenemättömiä antamaan ihmiskunnalle mitään uutta.
Aleksander Stubb on uudesti syntynyt fariseus, joka vaatii ympärilleen lisää "lapsia", sokeita, omista aivoistaan luopuneita, jotta "lapset" voisivat heiluttaa Alenksander Stubbin kiikkustuolia loppuun asti...
Jos vain systeemi olisi ollut tietoinen Johan Vennisen tavasta elää, niin systeemi olisi laittanut Johan Vennisen hullujen huoneeseen. Sillä onhan se uskovien mukaan täydellistä hulluutta, että umpi sokea mies louhii dynamiitilla kalliota ja rakentaa sinne saunan ja kaivon ja suunnittelee vielä elämänsä viimeisinä päivinä sinne voimalaitosta.
Hulluja on monenlaista. Onneksi ne kaikki ovat pyörittämässä oravanpyörää.
HS: Stubb: Mamu-keskustelu on muuttunut vastenmieliseksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti