tiistai 14. elokuuta 2018

Kapitalismi on asiantuntijoille vaikea pala

HS, 9.8. 2018: Maailma kaipaa rationaalista populismia – jonka iskulause voisi olla ”kapitalismi kuriin”.
The Guardian, 16.8. 2018: US bosses now earn 312 times the average worker's wage, figures show.


US, 6.7. 2014: Koe yllätti tutkijat: Ajatteleminen on epämiellyttävää.
Englantilainen kirjailija Samuel Taylor Coleridge:
"Jos et ole ajatteleva ihminen, niin mitä hyödyttää, että olet ensinkään ihminen."

Populismi on puoluepolitiikan ateismia.
Jatkuvasti saan huomata, että maailman talouasiantuntijat eivät ymmärrä pätkääkään kapitalismista.
Yhä vaan jankutetaan, että se on kapitalismia, kun niin sanotut kapitalistit kilpailuttavat vain työntekijöitä, mutta itse ovat kaiken kilpailutuksen ulottumattomissa. Onko ihan mahdotonta ajatella, että tuloerojen kasvu johtuu yksinomaan siitä, ettei rikkaita saa kilpailuttaa?

Talousasiantuntijoiden mukaan valtio ei saa kilpailla edes veroparatiisien kanssa, koska muutoin rikkaat eivät rikastuisi, jos Suomikin olisi veroparatiisi satojen muiden valtioiden kanssa.

Talousasiantuntijat ovat kykenemättömiä ajattelemaan, että kapitalismissa myös johtajia ja poliitikoita pitää kilpailuttaa hinnalla, samoin kuin yritykset kilpailevat hinnoilla.

Miten se voi olla kilpailutaloutta, kapitalismia, kun johtajiksi pyrkiviltä ei vaadita tarjouspyyntöä, millä hinnalla he pystyisivät ajattelemaan yrityksen parasta? Vastaus on tietysti se, että asiantuntijat eivät halua sellaista järjestelmää, missä he itse eivät rikastuisi ja kuuluisi rikkaisiin:
Talouden tulkki, 27.3. 2014: Valtio jatkaa palkkajohtajana:
"Erityisen kiivasta palkitsemisen tahti oli valtionhallinnon johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla, joiden palkat nousivat parhaimmillaan yli 50 prosenttia."

Facebook, 14.8. 2018: Puoluemoraali.

Talousasiantuntijoilla on sama ongelma kuin puoluepoliitikoilla: Myös talousasiantuntijoiden on edustettava jotain aatetta, joka sanelee, mitä he saavat ja mitä ylipäätään voivat ajatella. Poliitikot eivät voi virallistaa asiantuntijoikseen ketään sellaista, joka ajattelisi kaikkien aatteiden ohi ja yläpuolella. Vain sellaiset talousoppien asiantuntijat kelpaavat puoluepoliitikoille, jotka eivät koskaan ajattele itsenäisesti.
Puoluepolitiikka toimii uskonnollisesti: Kuten uskonnoissa vääräoppisuus on syntiä, niin samoin politiikassa jokainen väärinajattelija heitetään ulos puolueesta, jos ryhmäkurilla ei saada ajatuksia takaisin putkeen:
B, 17.11. 2015: Uskonnon kaikkinainen kyseenalaistaminen.
B, 29.5. 2018: Hinnat nousevat, kun suomalaisten omaisuutta kaupataan.

Poliitikot ovat huolellisesti valinneet vain sellaisia talousasiantuntijoita, jotka kannattavat yksityistämistä, sillä yksityistäminen nostaa aina elinkustannuksia, jolloin poliitikoiden tehtäväksi jää rikkaiden verojen keventäminen ja yksityissektorin työläisten palkkojen leikkaaminen.

Aatteettomat aivot ovat alastomat aivot.
Milloinkaan puoluepoliitikot eivät voi ajatellakaan virallistavansa sellaisia ajattelijoita, jotka kertoisivat poliitikoille, että rikkaiden jättäminen kaiken kilpailutuksen ulkopuolelle ei ole kapitalismia, vaan se on kansan ryöstämistä. Tämä johtuu yksinkertaisesti aatteellisen ajattelun luonteesta; aatteelliset ihmiset eivät putkiaivoina pysty ajattelemaan, että joku voisi ajatella ilman aatteellisuutta.

Erityisen selvästi tämä tulee esille, kun kaikki ihmiset ovat jaettu kahteen: Uskovaisiin ja ateisteihin, eli jo tuohon perusjakoon uskovat esittävät, ettei ihmisen ole mahdollista ajatella mitään ajatusta ilman ismiä. Jopa ateistit uskovat, että ihmiskunta on jaettu uskovaisiin ja ateismiin uskoviin, josta seuraa se, että ateistit eivät pysty näkemään ateismia uskonnollisena aatteena, joka on yhtä pitävää sen kanssa, ettei yksikään puoluepoliitikko pysty ajattelemaan poliitikkoa aatteettomana.

Kuten alastomuus katsotaan häpeäksi, niin samoin kaikki ideologisesti ajattelevat ja uskovaiset ateisteja myöten pitävät alastomia aivoja erityisen häpeällisenä, koska sellaiset aivot tuottavat absoluuttista harhaoppisuutta, joka ei voi sopia mihinkään ismiin tai talousoppiin. Tästä syystä yksikään poliitikko tai poliitikoiden virallistama asiantuntija ei voi hyväksyä kapitalismiksi mitään muuta kuin sellaista toimintaa, missä rikkaisiin kuuluvia poliitikkoja ei saa kiusata tarjouspyynnöillä, eikä kilpailuttaa hinnalla.

Ja koska poliitikoita ei saa kilpailuttaa, niin silloin poliitikot ovat yksimielisiä kaikkien asiantuntijoidensa kanssa siitä, että kapitalismissa rikkaita ei saa kilpailuttaa, koska jos poliitikot säätäisivät lakeja, jotka pakottaisivat rikkaat kilpailutuksen alle, niin se merkitsisi kaiken tämän ryöstötalouden tuhoa, missä kaikki kyllä voivottelevat tuloerojen kasvua, mutta kukaan ei oikeasti halua tehdä sille yhtään mitään.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että saavatko poliitikot palkkaa puolueellisesta ajattelusta -- vaiko moraalistaan! Jos poliitikoiden palkka on kokonaan korvausta puolueellisesta ajattelusta, niin silloin on selvää, ettei yksikään poliitikko pysty näkemään mitään väärää siinä, että poliitikoilla on etuisuuksia, joita tavallinen kansalainen voi saada vain tosisairaana tai rutiköyhänä, kuten asumistukia ja ilmaisia taksimatkoja:
B, 12.8. 2018: Ovatko kaikki kansanedustajat sairaita?

Vaatimattomuus on viisautta.
Vaatimaton ihminen on aatteeton, jonka ajatukset ovat luonnostaan taloudellisia. Vaatimattomuus on kuitenkin yhä harvinaisempaa, sillä rikkaiden hallitsema valtiovalta pakottaa ihmiset kuluttamaan ja vaatimaan. Olen aina ihmetellyt sitä, miksi talousasiantuntijat eivät pysty käsittämään taloudellisuutta valtion talouden perustaksi; että valtio toimisi kuten viisas ihminen: Suu säkkiä myöten.

B, 7.11. 2017: Haluan Suomesta veroparatiisin heti.
Lähettänyt klo 10:23
Tunnisteet: , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)