Wikipedia, Taqiyaa: Valehteleminen on laitonta paitsi kolmessa tapauksessa.
Valehtelu ei luontaisesti kuulu politiikkaan eikä uskontoon, vaan se kuuluu valtaan. Vallanhimo edellyttää aina valheellisuutta. Politiikka ja uskonto ovat vallanhimoisille vain välineitä, joilla he pyrkivät alistamaan muita omien pyrkimystensä toteuttajiksi. Poliitikot ja papit puhuvat yhteisten asioiden hoidosta, kun he mielessään ajattelevat omien etujen ajamista. Poliitikko valehtelee joka kerta, kun hän puhuu kansakunnan edusta.
Ihmiskunta on suurella vaivalla ja käsittämättömien kärsimysten kautta pystynyt vähitellen tuhansien vuosien aikana keräämään moraalista pääomaa erottuakseen mieleltään muista eläimistä. Valehtelu on yksi eläinmielen selviytymistapa eloonjäämistaistelussa. Moraaliseen ihmisyyteen valehtelu ei kuulu, joten mikä ilmiö on saanut nykyiset poliitikot käyttämään valehtelua ilman omantunnon tuskia?
Luulisi, että nykyisin poliitikot voisivat jo vihdoinkin nauttia ihmiskunnan puolen miljoonan vuoden ihmistävän työn tuloksista ilman, että heidän pitää edes politiikassa käydä eloonjäämiskamppailua.
Vai onko niin, että puolue nähdään elävänä organismini, jonka pitää jatkuvasti taistella olemassaolostaan, jolloin poliitikko pystyy edelleen valehtelemaan yhtä sujuvasti kuin kyseessä olisi hänen oma eloonjäämistaistelu. Eilenkin huomattiin, miten Keskusta taisteli olemassaolostaan jähmettymällä hiljaiseksi ja alkamalla valekuolleeksi, ettei paha Rinne tule ja anna Keskustalle kuoliniskua. Kansakunnan etu ei koskaan ole puoluepoliitikkoille kovinkaan tärkeä juttu.Tuskin poliitikolta viedään ruoka ja asunto, jos hän olisi rehellinen. Kuoleman pelko tuskin enää voi saada ihmisiä valehtelemaan. Ehkäpä poliittinen eläin uskoo, että hän kuolee henkisesti, jos hän jäisi kiinni valehtelusta, joten hän vain jatkaa valheen verkon punontaa, johon hän lopulta häviää.
Poliitikot katsovat että heillä on lupa valehdella, jos se auttaa heidän omia tai puolueen etuja. Yhä useimmin kaikkialta maailmasta kuullaan valehtelevista poliitikoista. On kuin kaikki poliitikot olisivat yhtä äkkiä kääntyneet islamiin, koska koraanissa valehteleminen ei ole syntiä, kun sitä tehdään eloonjäämiskappailun nimissä.
Maailman poliitikot ilmeisesti ovat jonkun morfisen resonanssin vaikuttaminina joutuneet omaksumaan taqiyan, jotta he edelleen voisivat jatkaa etuoikeutettua elämäänsä ja uskoa loputtomaan talouskasvuun, jonka takuumiehiksi pitää hankkia miljoonittain halpatyövoimaa. Posti Gatessakin oli kyse siitä, että Suomeen saataisiin entistä paremmat halpatyövoimamarkkinat, jotta usko ikuiseen talouskasvuun ei vaatisi poliitikolta järjen käyttöä.
On tietysti erinomaisen hienoa, että poliitikot kaikkialla opettelevat valhtelemaan, koska ihminen ei voisi selviytyä muslimina, jos hän olisi rehellinen. Muslimius ja islamisaatio ovat jo totta suvaitsevaisten poliitikoiden korvien välissä, josta ne leviävät kaikkialle Länteen. Suvaitsevaiset ovat tarttuvan valtiastaudin kantajia ja levittäjiä.
Kun maailma ei tajua, 23.9. 2011: Taqijja ja kitman: Miksi uskovainen muslimi voi valehdella vääräuskoiselle.
Suomen Uutiset, 14.9. 2017: Natsikortti ja inkvisitiovertaus – imaamit kiemurtelivat islamin uhkakuvia koskevien kysymysten edessä.
Paljastuminen ei paranna ihmistä valehtelusta tai seksinhimosta.
Näinä päivinä poliitikoita ja kuninkaallisia paljastuu hämärämiesten liehittelijöiksi,
(esimerkiksi IS, 2.12. 2019: Jeffrey Epsteiniin liittyvä skandaali laajeni Norjaan – kruununprinsessa Mette-Marit pahoittelee tapailua seksituomion jälkeen.) mutta ei se mitään, koska valtiaat voivat siirtyä vielä paljastumattomien hämärämiesten piilosaleihin jatkamaan orgioitaan. Tälläkin hetkellä maailmassa on salattuja luolia, joihin poliitikot ja kuninkaalliset kokoontuvat kusemaan kansojen etujen päälle, ja miljoonat naiset ovat valmiita menemään niihin pikkurahasta, jotta he sitten voivat syyttää muita olleensa vain uhreja. Tavalliset ihmiset voivat vain matkustella Etelän rannoille lapsia katselemaan, tai mennä sotimaan johonkin kapinaan voidakseen jopa kosketella lapsia. Ja sitten vielä puhutaan ihmisoikeuksista, kun ihmiskunnan hallitsijat vielä kompuroivat eläimellisyydessä.
1 kommentti:
Puolueet pitäisi korvata pisteyksillä. Korkeimmat pisteet omaavat ihmiset olisivat velvoitettuja hoitamaan yhteisiä asioita.
Ihmiset saisivat pisteitä esimerkiksi työnteosta, kuten ojankaivuusta. Samoin keksiminen olisi pisteen arvoinen kuten myös lapsen saaminen. Korkeakoulun suorittaminen loppuun huippuarvosanoin antaisi myös pisteen. Hengenpelastajille ei enää annettaisi mitalia, vaan yksi piste. Kymmenellä pisteellä pääsisi sitten kansanedustajaksi.
Ihmisten tekojen pisteytys pitäisi sopia siten, että valtakunnassa ei voisi olla kuin korkeintaan tuhat kymmenen pisteen saanutta, muutoin myös tämäkin järjestely päästäisi ala-arvoiset ihmiset valtaan, kuten nyt tekee "demokratia", missä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus omn korotettu jumalan sanaksi.
Lähetä kommentti